Tavoite joka edistää liikeanalyysin ja terapian kehittymistä

Imeväisikäisten motorisen kehityksen järjestys on ennustettavissa, mutta kehitysnopeus voi vaihdella (Gallahue & Ozmun, 2012). Tällä oppitunnilla keskitymme lapseen, jolla ei ole aiemmin diagnosoituja sairauksia. Tavoitteenamme on havaita mahdolliset motorisiin toimintoihin liittyvät kehitysviiveet havainnoimalla.

Perinteisesti motorisen kehityksen arviointi perustuu neurologiseen kehitysmalliin, jota ohjaa keskushermoston kypsyyden sanelema tahti ja tietty järjestys. Motoriseen kehitykseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät, kuten kasvunopeus, ympäristö, perimä ja lihaskunto. Yksi tärkeimmistä indikaattoreista lisätutkimuksia varten on huoltajien huoli lapsen kehityksestä. Ennenaikaisten vauvojen kohdalla korjatun iän käyttäminen on olennaista motorisia virstanpylväitä arvioitaessa (Tecklin, J.S. 2015).

Motoriset taidot kehittyvät neurotyypillisessä kehityksessä tietyssä järjestyksessä:

• Kefaalisesta kaudaaliseen: Kehitys etenee päästä alaspäin (pään ja kaulan hallinta ennen jalkojen hallintaa).
• Proksimaalisesta distaaliseen: Kehitys etenee vartalosta ulospäin (hartiat ja kädet ennen käsiä ja sormia).
• Yleistyneet ja spesifiset, tavoitteelliset reaktiot: Liikkeistä tulee hienostuneempia ja tarkoituksenmukaisempia.

Näitä neurologisia kehitysjaksoja kuvataan usein perinteisillä kehityksen virstanpylväillä. Jos lapsi on saavuttanut aiemmat motoriset virstanpylväät ajallaan, 6 kuukauteen mennessä imeväisille kehittyy kyky mukauttaa asentoaan eri tilanteissa. He pystyvät kierähtämään vartalonsa pituusakselin ympäri ja tukeutumaan yläraajoihin ollessaan vatsallaan (makuuasento). Tämä osoittaa valmiutta konttausasentoon (kädet ja polvet). (Kuchler O’Shea, Roberta, 2009).

Motorisen kehityksen havainnointiin tai kehitysviiveiden havaitsemiseen kuuluu myös lihasjänteyden (imeväisen kyky vastustaa painovoimaa) ja refleksien arviointi. Vauvan elinvoimaa eli energiatasoa on myös tärkeää arvioida, sillä se voi vaikuttaa merkittävästi lapsen suorituskykyyn havainnointitilanteessa. Huomioi, miten lapsi reagoi ympäristöön ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Virstanpylväitä koskevan neurologisen arvioinnin tavoitteena on havaita vakavat poikkeavuudet motorisessa ja kognitiivisessa kehityksessä. Riippumatta lähetteen syystä fysioterapeutille, lapsen huoltajan huolenaiheet on aina otettava huomioon, ja lapsen tila on selitettävä huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta voidaan vastata hänen tiedontarpeisiinsa (Kuchler O’Shea, Roberta, 2009).

Tällä oppitunnilla opit käyttämään havainnointia imeväisen motorisen kehityksen arvioimiseksi. Opit myös päätöksentekoprosessia arvioinnin suorittamisesta tulosten välittämiseen lapsen huoltajalle. Harjoittelemme, miten erottaa toisistaan motorisen kehityksen normaalit vaihtelut ja kehityshäiriöt, jotka vaativat lisätutkimuksia ja konsultaatiota.

Lisäksi e-käsikirjassa: Yksityiskohtaiset motoriset virstanpylväät 6 kuukauden iässä (mukaan lukien esimerkit sekvensseistä).