Luettavaa potilasviestinnän parantamisesta

Kun työskentelemme fysioterapeutteina sosiaali, terveys tai hyvinvointialalalla, käsittelemme ihmisiä aina yksilöinä. Syventämällä omaa ymmärrystäsi sukupuolen moninaisuudesta voit kehittyä sensitiivisemmäksi ja kunnioittavammaksi viestijäksi jokaisen potilaan tai asiakkaan kanssa. Vaikka sinun ei tarvitse olla asiantuntija, sukupuolen moninaisuudesta tiedostaminen auttaa sinua luomaan viihtyisämmän ympäristön kaikille potilaille ja asiakkaille. Sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen antaa terapeuteille mahdollisuuden luoda asiakkaille turvallinen tila tutkia identiteettiään. Vaikka sukupuoli määritetään syntymässä, sukupuoli-identiteetti on kokemusten ja kulttuurin muokkaama lopputulos. Ja on tärkeää muistaa, että jokaisella meistä on itsemääräämisoikeus. Sukupuolisensitiivinen viestintä ei vähennä sukupuoli-identiteetin merkitystä. Sen avulla jokainen voi olla oma itsensä, identifioitui hän naiseksi, mieheksi, transsukupuoliseksi, intersukupuoliseksi tai miksi tahansa. Meidän on sitouduttava sukupuolisensitiivisen lähestymistavan kehittämiseen kaikissa käytännöissämme. Tällä tavoin voimme kaikki oppia ja kasvaa. Sukupuolisensitiivisyyden tarkoituksena ei ole mitätöidä sukupuolta, vaan mahdollistaa jokaisen kasvaminen omaksi ihmisekseen, esimerkiksi tytöksi, pojaksi, transsukupuoliseksi tai intersukupuoliseksi.

Sukupuolella on kulttuurissamme monia merkityksiä. Otetaan esimerkiksi vauvan syntymä perheessä. Ensimmäinen asia, joka kiinnittää huomiomme syntymähetkellä on usein sukupuoli.

Mitä odotuksia siihen liittyy?

Mitä odotuksia tai jopa paineita voit tuntea siitä, että vauva on toivotunlainen: tyttö tai poika?

Miten ne eroavat kulttuurista toiseen? Nämä sukupuoleen liittyvät odotukset ja paineet voivat vaihdella suuresti eri kulttuureissa. 

Ajattelu sukupuolen moniarvoisuudesta on muuttunut paljon ajan myötä, joksikin, joka ei määräydy vain sukupuolielimien perusteella, vaan sellaiseksi, joka nähdään nyt kokemuksellisena, sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakennettuna. On hyvä muistaa, että jokaisella meistä on itsemääräämisoikeus ja oikeus pyrkiä luopumaan normatiivisesta kahtiajakoisesta sukupuoliajattelusta (jyrkät miehen ja naisen kategoriat) ja tunnustaa, että sukupuoli on vain yksi inhimillinen ominaisuus muiden joukossa. Tärkeintä ei ole se, mitä jo tiedämme tai emme tiedä aiheesta, vaan se, että haluamme kehittää sukupuolisensitiivisessä kohtaamisessa tilaa, jossa jokainen kokee olevansa kunnioitettu ja ymmärretty.

Yksi tapa lisätä herkkyyttä on käyttää kieltä, joka ottaa huomioon sukupuolen moninaisuuden, välttäen sukupuolittuneita termejä, kuten “tytöt” ja “pojat”. Jotkut muuta sukupuolta olevat tai muunsukupuoliset käyttävät mieluummin neutraalia kieltä. Ainoa tapa olla varma tästä on kuitenkin kysyä asiakkaalta tai potilaalta itseltään. On tärkeää yrittää välttää omien oletusten tekemistä, vaikka hyvillä aikomuksilla. Jos oletuksemme ovat vääriä, asiakkaan voi olla vaikea palata asiaan ja korjata oletuksiamme. Siksi on hyvä muistuttaa itseään säännöllisesti siitä, että sukupuoli-identiteetti ei ole näy päällepäin.

On tärkeää muistaa, että jokaisella meistä on myös oikeus olla identifioimatta sukupuoltamme ja tämä voidaan ilmaista esimerkiksi keskusteltaessa luottamuksellisuudesta asiakastilanteessa. Mieti, onko sukupuolen kysyminen tilanteen kannalta välttämätöntä. Jos sillä ei ole merkitystä, se voidaan jättää kysymättä. Selitä tarvittaessa lyhyesti, miksi tietoja tarvitaan. Jos kommunikoit eri kielellä, kysy aina, mitä persoonapronominia he haluavat käyttää.

Kutsumanimen käyttö, vaikkakin epävirallisen, on vuorovaikutuksessa erittäin merkityksellistä. Sukupuoliristiriidasta kärsivälle oman kutsumanimen käyttäminen voi esimerkiksi vähentää itsemurha-ajatuksia. On tärkeää tulla kuulluksi ja kohdatuksi validoivassa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen validointi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ilmaiset selvästi, että ymmärrät ja uskot, mitä toinen henkilö sanoo ja kokee, tai että hyväksyt toisen henkilön kertoman asian tuomitsematta ja että yhdistät sanomasi siihen, mitä toinen henkilö on juuri sanonut. Sukupuolisensitiivisessä vuorovaikutuksessa empatia, hyväksyntä, läsnäolo, kuunteleminen, avointen kysymysten esittäminen ja neutraali kielenkäyttö ovat siis tärkeitä (Sukupuolen moninaisuus ja intersukupuolisuuden osaamiskeskus).